Suomi on geopoliittisen asemansa vuoksi mielletty maailmalla jo kauan aikaa Itä-Eurooppaan kuuluvaksi, Venäjän vaikutuspiirin maaksi. Tästä imagosta halutaan nopeasti päästä eroon liittymällä EU:hun ja kuvitellaan, että Suomi-kuva maailmalla yht'äkkiä muuttuu.
Mitäpä jos maailmalla meistä kielteiseksi mieltynyt kuva Venäjän naapurivaltiona käännetään kilpailueduksemme. Venäjä on yksi maailman rikkaimmista valtioista. Sen luonnonvarat, henkinen- ja kulttuuripääoma ovat suuremmat kuin Länsi-Euroopan yhteensä. Venäjällä on jo pitkään ollut meneillään uudistuskehitys ja on arvioitu, että 5-20 vuoden kuluessa siitä tulee taas potentiaalinen supersuurvalta; Yhdysvaltojen, Japanin ja Länsi-Euroopan joukkoon. Liikemaailma tietää tämän eikä Venäjän hyväksyminen G7-valtioiden joukkoon ole ollut sattumaa.
Suomella oli aina 1980-luvun puoliväliin saakka mittava idänkauppa. Sen romahdettua Suomikin joutui pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin. Tähän viitaten professori Jan-Magnus Jansson on sanonut hyvin kuvaavasti, että Suomi joko nousee tai kaatuu sen mukaan, miten Venäjällä kehitys kulkee.
Suomen tulee keskittyä tukemaan Venäjän uudelleenrakentamista ulkomaisesta insinöörityöstä, työnjohdosta ja materiaalitoimituksista saaduilla varoilla. Suomella on sijaintinsa vuoksi tulevaisuudessa loistavat mahdollisuudet hyödyntää Venäjällä meneillään olevan kehityksen tuloksia. Suomesta voisi muodostua eräänlainen Venäjän ja muun maailman välinen Sveitsi. Suomi toimisi luotettavana yhteistyökumppanina esimerkiksi rahoituksen ja kuljetusten aloilla. Me saisimme tänne investointeja ja me voisimme saada jälleen mittavan idänkaupan.
Suomeen voitaisiin muodostaa Venäjän asioihin keskittyvä kansainvälinen yliopisto, joka toimisi yhdessä liikemaailman, japanilaisten ja yhdysvaltalaisten korkeakoulujen kanssa. Se kehittelisi kansainvälisiä investointiideoita ja levittäisi Suomi-tietoutta maailmalla.
Suomen tulisi lisätä maassamme toimivien venäläisten huippulahjakkaiden opiskelijoiden ja tutkijoiden määrää parilla tuhannella. Parhaille opiskelijoille tulisi taata mahdollisuus päästä Suomen lähialueilla toimivien yritysten johtoon. Suomessa koulutettavilla huippulahjakkailla venäläisillä, jotka kenties nousevat kotimaassaan merkittäviin asemiin, voi olla tulevaisuudessa suuri merkitys maittemme välisinä sillanrakentajina.
Venäjän väestöstä noin 2%, 18 miljoonaa ihmistä, on rikkaita. Suomalaiset sijoittajat voisivat perustaa Venäjälle esimerkiksi matkailu- ja luonnonvarainstituutit, yksityisiä sairaaloita ja kuntoutuskeskuksia. Venäjän markkinoille suuntautuva auto- ja elektroniikkateollisuus voisi myös keskittyä Suomeen. Lisäksi Suomen tulisi sallia venäläisturistien määrän kymmenkertaistua, jolloin se saisi miljarditulot.
Tämän vuoden alusta voimaan astuneen ETA-sopimuksen myötä Suomella on ollut yhteys EU:n sisämarkkinoihin. Pysyttäytymällä EU:n ulkopuolella Suomi säilyttää jatkossakin vapauden harjoittaa itsenäistä kauppapolitiikkaa omien lähialueidensa, kuten Venäjän ja muidenkin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tätä kiistatonta kilpailuetua meillä ei ole varaa menettää.
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä