Poliittisessa keskustelussa on nostettu viime aikoina toistuvasti esille työurien pidentäminen yhtenä keinona vastata valtion velkaantumisesta aiheutuviin tulevaisuuden haasteisiin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander arvosteli äskettäin (Taloussanomat 22.2.2010) tätä eläkeiän nostamiseen painottuvaa ajattelua tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa. Hänen mielestään hallitus torjuu vanhaa uhkaa eli työvoimapulaa, jonka taantuma on lykännyt hamaan tulevaisuuteen. Varsinaista työvoimapulaa tuskin syntyy myöhemminkään.
Hyvinvointivaltion rahoitusvaikeudet ovat kyllä tosiasia, mutta niitä ei Kianderin mukaan saada korjattua eläkeikää nostamalla, jollei ole työpaikkoja. Eläkeiän nostamisesta voi olla jopa haittaa.
Vuonna 2005 tehty päätös joustavasta eläkeiästä on ollut hyvä järjestelmä. Kun työvoimalle on kysyntää, työurat pidentyvät ilman pakkoa. Jos sen sijaan vanhuuseläkkeelle ei enää pääsekään, ihmiset saattavat joutua jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Monissa raskaissa ammateissa ei pysty jatkamaan nykyistä vanhemmaksi.
Työurien pidentämisen sijaan nyt pitäisi ponnistella erityisesti yleistä työttömyyttä nopeammin kasvavan nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Esimerkiksi Keski-Suomessa oli viime vuoden lopussa vajaat 20 000 työtöntä työnhakijaa, joista lähes joka viides oli alle 25-vuotias. Keski-Suomea heikompi tilanne oli vain Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.
Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana selvästi. Suurin osa nuorista työttömistä on ylioppilastutkinnon suorittaneita ja ammatillisen koulutuksen saaneita. Myös harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja on ollut vaikea saada.
Nuorten työttömyys ja siitä seuraava syrjäytyminen tulevat yhteiskunnalle todella kalliiksi. Varmasti kalliimmaksi kuin se, että työuria ei pidennettäisi nykyisestä, jolloin työpaikkoja vapautuisi niitä kipeästi tarvitseville nuorille.
Tämän lisäksi valtion talouden rahoituspohjan turvaamiseksi pitäisi tarjota negatiivisten asioiden - menoleikkausten ja veronkiristysten - sijaan positiivisia asioita, jotta saataisiin aikaan talouskasvua.
Kianderin mukaan nyt pitäisi esimerkiksi panostaa Suomen muuttamiseen yritysmyönteisemmäksi. Se tapahtuisi esimerkiksi parantamalla kilpailukykyä satsaamalla enemmän tuotekehitykseen ja tutkimukseen "muuallakin kuin Nokia-sektorilla". Sen lisäksi pitäisi alentaa yhteisöverotusta, luoda verokannusteita yrityksille jotta ne investoisivat enemmän sekä panostaa infrastruktuuriin esimerkiksi kehittämällä laajakaistayhteyksiä ja rakentamalla moottoriteitä ja raideyhteyksiä.
Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä hankkeista on nopean junayhteyden saaminen Helsinkiin. Tämän mahdollistavan Jämsä-Lahti -yhteyden toteuttamiseksi ei ole kuitenkaan toistaiseksi saatu eduskunnassa ja hallituksessa aikaan juuri mitään merkittäviä ponnisteluja.
Nyt on aika ryhtyä pikaisiin toimiin, joilla luodaan kestävä perusta nykyisten ja tulevien keskisuomalaisten sukupolvien työlle ja toimeentulolle.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.