Jyväskylän kokoomus suhtautui kannanotossaan 11.12.2005 myönteisesti Korpilahden kunnanhallituksen 8.12.2005 tekemään esitykseen kartoittaa Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin mahdollinen kuntaliitos. Samalla kokoomus kummasteli, "miksi kuntaliitos Jyväskylän maalaiskunnan kanssa kelpaisi, mutta Korpilahden kanssa ei".
Oma näkemykseni perustuu voimassa olevaan lakiin sekä hallituksen alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen kannanottoihin.
Kuntajakolain 4 §:ssä todetaan kuntajakolain erityisistä edellytyksistä, että jos asianomaisten kuntien valtuustot yhdessä esittävät kuntajaon muutosta, joka merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, muutos on tehtävä esityksen mukaisena, jollei kyseisen lain 1 ja 3 §:stä muuta johdu.
Kuntajakolain 1 §:ssä edellytetään, että kuntajaon muutos edistää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa yhteistä rajaa.
Kuntajakolain 3 §:ssä puolestaan todetaan kuntajaon muutoksen yleisistä edellytyksistä, että kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1) edistää palvelujen järjestämistä asukkaille; 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Näistä edellytyksistä tulee minimissään täyttyä vain yhden, jotta muutos voidaan toteuttaa.
Laki on siis yksiselitteinen: jos kunnilla ei ole yhteistä rajaa, kuntajakolain 1 §:n edellytykset eivät täyty, joten liitos ei ole mahdollinen, vaikka lain 3 §:n osalta yksi tai useampi ehto täyttyisikin.
Kun tämä on käynyt selväksi ilmeisesti myös liitoshankkeen puuhamiehille, on mukaan päätetty kytkeä asiasta täysin tietämättömänä myös Muurame, jonka kautta puuttuva raja-yhteys voisi syntyä esimerkiksi liittämällä vain osa Muuramesta osaksi uutta kuntaa.
Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-Aho totesi kuitenkin Keskisuomalaisen haastattelussa 10.12.2005: "Me pidämme kiinni omista kuntarajoistamme ja piste. Toki teemme yhteistyötä, mutta emme lähde muuttamaan kuntarajojamme ja järjestämään väylää Korpilahden ja Jyväskylän välille." Muuramen näkemystä on kunnioitettava.
Koska myös ministeri Hannes Manninen on paitsi suullisesti, myös edellä mainitussa lehtijutussa todennut, ettei lakia aiota muuttaa takaisin enklaaveja sallivaan suuntaan, ja ettei uusia kuntajakoselvittäjiä aseteta ainakaan ennen ensi kesää, pitäisi asian olla selvä.
Tästä huolimatta Jyväskylän kaupunginhallitus yrittää viedä omalta osaltaan hanketta eteenpäin lupaamalla jopa maksaa valta-osan kuntaliitosselvityksestä aiheutuvista kuluista. Hankkeessa ei olekaan kysymys Jyväskylän puolelta vain Korpilahdesta, vaan tavoitteesta saada aikaan lumipalloefekti, joka veisi yhteen kaikki Jyvässeudun kunnat.
Vastustan tätä jyrkästi. Sen sijaan kannatan Jyväskylän ja maalaiskunnan yhdistymistä, koska niiden tapauksessa kuntajakolain pykälien kaikki edellytykset täyttyvät kirkkaasti.
PETRI NEITTAANMÄKI (kesk.)
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.