Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa (13.12.2003) nostettiin esille kuntaliitos Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä sekä sen mukanaan tuomat taloudelliset edut. Kuntaliitoksen edut olisivat tässä tapauksessa pääkirjoituksessa mainittuja valtion porkkanarahoja huomattavasti suuremmat. Sen sijaan kielteisessä tapauksessa seutukuntaa saattaa uhata näivettymisen tie ja jääminen ennakkoluulottomien seutukuntien kehityksestä.
Kuntaliitossuunnittelu pysäytettiin kymmenisen vuotta sitten. Kaupungin ja maalaiskunnan johtajat, Pekka Kettunen ja Tarmo Pipatti, julistivat yhteistyötahtoa ja puhuminen yhteisestä kaupungista sovittiin lopetettavaksi. Jyväskylän seutukunnalla on kuitenkin edetty kohti suurkaupunkia asteittain. Yhteistyötä on lisätty kuntien välillä monilla aloilla, esimerkkinä JYKES:in kehittäminen ja verkostokaupunki -hanke.
Näillä toimenpiteillä on luotu hyvää pohjaa suurkaupungin muodostamiselle. Nykyinen kehitystahti on kuitenkin liian hidas. Taloudelliset realiteetit ovat osoittautuneet luultua vaikeammiksi. Monien kaupunkiseutujen tapaan Jyväskylän seudulla tulisikin nyt ottaa reippaampia ja rohkeampia edistysaskeleita.
Jyväskylä on toiminut ansiokkaasti seutukunnan veturina: kaupunki on noussut monilla kriteereillä mitattuna maamme kärkijoukkoon. Kehitys ei kuitenkaan välttämättä jatku samanlaisena. Kuntaliitos on välttämätön, muttei suinkaan yksittäisenä toimenpiteenä riittävä menestyksen takaamiseksi.
Kuntaliitoksiin liittyy monia inhimillisiä esteitä. Luottamushenkilöiden toiminta-alue ja -tavat joutuvat muutokseen. Kuntalaiset ja kunnan viranhaltijat eivät halua alistua uuden henkilön johdettavaksi, pelätään paikallisten palveluiden romahtamista, verojen nousua tai ollaan muuten vain muutosta vastaan. Ennakkoluulot osoittautuvat useimmissa tapauksissa turhiksi.
Nyt kunnallisvaalivuoden lähestyessä olisi hyvä tilaisuus palata kuntaliitosasiaan kymmenen vuoden tauon jälkeen, sillä molempien kuntien taloudet ovat suunnilleen yhtä huolestuttavassa tilassa.
Yli kymmenen vuotta sitten tehty taustaselvitys on nopeasti päivitettävissä siten, että asiasta voidaan käydä vilkas kansalaiskeskustelu jo ensi vuoden aikana.
Kuntaliitoksen toteuttaminen tulisi ratkaista jo tulevien kunnallisvaalien yhteydessä. Jos tätä ei haluta toteuttaa suorana kysymyksenasetteluna äänestäjille, siinä tapauksessa jokaisen kunnallisvaaliehdokkaan tulisi kertoa selkeästi kantansa tähän asiaan. Näin äänestäjät voisivat tuoda esille oman mielipiteensä ehdokkaita äänestäessään.
Toivon, että kuntaliitoksen kannattajat saavat tulevissa vaaleissa molempiin valtuustoihin enemmistön, jotta Jyväskylän seudun, ja sen myötä koko Keski-Suomen maakunnan, kehittyminen saa ripeästi myönteisen suunnan.
PETRI NEITTAANMÄKI
kaupunginvaltuutettu,
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.