Valtion talouden kehysratkaisujen yhteydessä sovitetaan yhteen hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita ja talouden realiteetteja. Hallitus on onnistunut sopeuttamaan politiikkansa talouden suhdannevaihteluihin ja epävarmana pysyneeseen kansainväliseen toimintaympäristöön. Hallituskauden alkuvaiheessa kansainvälisen talouden heikon kehityksen aiheuttama hidas talouskasvu edellytti määrätietoisia toimia kotimaisen kulutuskysynnän elvyttämiseksi. Kasvua vauhditettiin keventämällä ansiotulojen verotusta ja toteuttamalla hallitusohjelman mukaiset julkisten menojen lisäykset etupainotteisesti.
Vuoden 2004 aikana talous on päässyt hallitusohjelman työllisyys- ja hyvinvointitavoitteiden edellyttämälle kasvu-uralle. Kuluvana vuonna kasvua tukee kotitalouksien kulutuskysynnän ohella myös viennin ja yritysten investointien elpyminen. Kuitenkin Suomen talouden lähiajan kehitys riippuu suurelta osin päämarkkina-alueidemme kasvun elpymisestä ja maailman suurten talouksien kasvu- ja tasapaino-ongelmien ratkeamisesta. Pidemmän aikavälin kasvu edellyttää muun muassa väestön ikääntymisestä koituvien haasteiden voittamista. Mahdollisesti tilapäiseksi jäävää vahvan kasvun vaihetta on käytettävä talouden pitkän aikavälin vakauden ja työllisyyden kasvun turvaamiseen.
"Hyvinvointivaltiomme" voidaan säilyttää, jos työllisyysastetta saadaan nostettua. Se edellyttää puuttumista rakenteellisiin ongelmiin johdonmukaisella tavalla. Otan yhden esimerkin. Eduskunnassa on usein keskusteltu siitä, miten voi olla mahdollista, että työttömänä oleminen voi tulla kannattavammaksi kuin lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottaminen erilaisten karenssiaikojen takia. Lyhytaikaisia työsuhteita pitäisi voida ottaa joustavasti vastaan työttömyysajallakin.
Nyt hallitus uudistaa työmarkkinatukea, mikä on oiva askel kohti laajempia rakenneuudistuksia. Työmarkkinatuen uudistuksella toteutetaan pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu ja vahvistetaan työmarkkinatuen vastikkeellisuutta. Uudistus tuo lisävelvoitteita julkiselle vallalle: työvoimatoimistojen peruspalveluita parannetaan ja uuden järjestelmän kustannukset tasataan kuntien ja valtion kesken. Uudistus toteutetaan koko kuntatalouden kannalta kustannusneutraalisti ja kuntien välillä mahdollisimman kustannusneutraalisti vuoden 2006 alusta.
Kuntien taloustilanne on puhuttanut viime aikoina paljon. Kuntien selvästi ennakoitua nopeammin kasvavat menot uhkaavat kuntatalouden tasapainoa. Hallitus uudistaa kuntataloutta sekä kunta- ja palvelurakennetta. Tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus sekä niiden kestävä, tehokas ja taloudellinen toteuttamistapa. Järjestelmällä kannustetaan kuntia entistä tiiviimpään yhteistyöhön palvelujen tuottamisessa.
Kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestämiselle on saatava alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen riittävä väestöpohja. Uudistuksella luodaan toimiva palveluverkko ja kiinteytetään yhteistyötä eri palvelujärjestelmien kesken. Samanaikaisesti arvioidaan palvelujen ohjaus-, kehittämis- ja tutkimusjärjestelmiä.
Maatalouden tuotantokustannuksia alennetaan huojentamalla siihen kohdistuvaa energiaverotusta 21,5 miljoonalla eurolla. On tärkeää, että myös viljelijöiden loma- ja sosiaalietuuksiin saadaan parannuksia syksyn budjettiriihessä, vaikka vielä tässä vaiheessa ne jouduttiin sivuttamaan sosialidemokraattien vaatimuksesta.
Myöskään liikenneinvestointien osalta ei saatu vielä aikaan päätöksiä, vaan ne lykättiin syksyyn. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että nelostien perusparannustöihin välillä Lusi-Vaajakoski on osoitettava tarvittavat määrärahat. Äänekoski-Hirvaskangas -väli saatiin jo hankelistalle, ja sen loppurahoitus on pystyttävä turvaamaan jatkossa.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.