Julkaistu Keskisuomalaisessa ja Suomenmaassa 19.8.1994.


Kansanedustajat vastaavat päätöksistään omalle vaalipiirilleen

EU-ratkaisu on Suomen historian tärkein päätös. Tämän vuoksi jäsenyyttä koskien järjestetään lokakuun 16. päivä neuvoa antava kansanäänestys. Kansanäänestyksen jälkeen jäsenyydestä äänestetään eduskunnassa. Tällöin tarvitaan 2/3 enemmistö, jotta jäsenyyshanke voidaan hyväksyä. Jotkut ovat esittäneet vieläkin suuremman enemmistön tarvetta varsin hyvin perustein. Suomen liittymisessä EU:n jäseneksi ei ole kyse mistään normaalista valtioiden välisestä sopimuksesta, vaan perustuslakien hyvin oleellisista muuttamisista. Tämän vuoksi EU:sta päätettäessä tulisi noudattaa ns. laajennettua peruslakien muuttamisjärjestystä, jolloin jäsenyyden hyväksymiseksi tarvittaisiin eduskunnan 5/6 enemmistö. Esimerkiksi Norjassa jäsenyyshankkeen hyväksymiseksi tarvitaan 3/4 enemmistö.

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että kansanedustajien tulisi EU-jäsenyyttä koskevaa päätöstä tehdessään sitoutua kansanäänestyksen tulokseen. Eli jos kansanäänestyksessä kyllä-äänet saisivat esimerkiksi 51% ja ei-äänet 49%, niin kansanedustajien tulisi äänestää eduskunnassa kyllä EU:lle. Tälläiset vaatimukset ovat vailla perusteita. Koska kysymyksessä on korostetusti neuvoa antavasta kansanäänestyksestä, niin jokainen kansanedustaja miettii itse miten ottaa kansanäänestyksen tuloksen päätöksenteossaan huomioon. Määräenemmistön viisaus on juuri siinä, että kun tehdään hyvin merkittäviä ratkaisuja, täytyy eduskunnassa olla hyvin laaja yksimielisyys siitä mitä tehdään. Tätä taustaa vasten katsoen on epäloogista vaatia kansanedustajia sitoutumaan kansanäänestyksen tulokseen. Jos halutaan sitovuutta, täytyisi kansanäänestyksenkin olla määräenemmistövaatimusten mukainen. Kyllä-äänten pitäisi siis voittaa kansanäänestyksessä suhteessa 67:33, jotta jäsenyys voitaisiin hyväksyä.

Kansanedustajia on uhkailtu sillä, että he putoavat eduskunnasta seuraavissa vaaleissa, elleivät he äänestä kansan enemmistön tahdon mukaisesti. Tämäkin väite on väärä. Suoralla kansanvaalilla valittu kansanedustaja ei ole samanlaisessa vastuussa kansalle, kuin suoralla kansanvaalilla valittu Tasavallan presidentti. Kansanedustajat eivät edusta koko kansaa, vaan oman vaalipiirinsä kansalaisia; siis omia äänestäjiään. Jos esimerkiksi kansanäänestyksessä kävisi siten, että kyllä-äänet voittaisivat, mutta esimerkiksi Keski-Suomen läänissä ei-äänet voittaisivat, niin tätä logiikkaa noudattaen kaikkien Keski-Suomesta tulevien kansanedustajien tulisi äänestää eduskunnassa ei EU:lle. Jos he äänestävät kyllä, he noudattavat kansan enemmistön tahtoa, mutta pettävät oman vaalipiirinsä äänestäjät ja tulevat putoamaan seuraavissa eduskuntavaaleissa.

PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä


Palautetta voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: petrin@jyu.fi