Jyväskylän kaupunki nousi tämän vuoden alussa asukasluvulla mitattuna Suomen seitsemänneksi suurimmaksi kaupungiksi. Vaikka maailmantalouden taantuma ravistelee nyt voimakkaasti myös meitä, on katse suunnattava jo tulevaisuuteen.
Hyvät maantie-, lento- ja rautatieliikenneyhteydet ovat tärkeimpien asioiden joukossa, kun yritykset miettivät sijoittumispaikkojaan. Keski-Suomen osalta ne eivät ole nyt kunnossa.
Pääministeri Matti Vanhanen esitti 14.1.2009 puheeseen Tampereella nopeiden tie- ja ratayhteyksien rakentamista Helsingistä Pohjois-Suomeen. Tähän aloitteeseen pitää tarttua.
Liikenneväylien merkitys alueiden kehittymiselle ja taloudelliselle kasvulle on oivallettu myös Euroopassa. Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN) perustettiin vuonna 1996 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä. Siihen on investoitu jo 400 miljardia euroa.
Äskettäin hyväksytty Euroopan komission vihreä kirja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) kehittämiseksi määrittelee tavoitteeksi liikenneinfrastruktuurin, jota yhtenäismarkkinat tarvitsevat toimiakseen sujuvasti ja joka myötävaikuttaa Lissabonin strategian kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen.
Nopea junayhteys Bryssel-Köln/Frankfurt-Amsterdam-Lontoo liitti Keski-Euroopassa yhteen kansalliset verkot ja oli rajat ylittävän uuden sukupolven rautatieliikenteen läpimurto. Se teki kansalaisille ja liikematkustajille mahdolliseksi kokea vapaan liikkuvuuden hyödyt. Meillä Suomessa äskettäin toteutettu Kerava-Lahti-oikorata kuuluu TEN-väylään, joka kulkee Kööpenhaminasta ja Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Keski-Suomen kytkeminen tähän verkostoon edellyttäisi Lahti-Jämsä-oikoradan toteuttamista pikaisesti.
Hanke olisi jatkoa Kerava-Lahti-oikoradalle ja mahdollistaisi nopean junayhteyden Jyväskylästä pääkaupunkiseudulle. Hanke vahdittaisi Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittymistä ja synnyttäisi maakuntaan runsaasti lisää työpaikkoja. Yhteyttä voitaisiin jatkaa edelleen pohjoiseen nykyisin tavaraliikenteen käytössä olevaa Jyväskylä-Haapajärvi-osuutta kehittämällä, joka mahdollistaisi suoran henkilöjunayhteyden aina Lappiin saakka.
Keski-Suomen johtavien viranhaltijoiden lisäksi sekä Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta että Padasjoen kunnanjohtaja Heikki Jaakkola ovat suhtautuneet Lahti-Jämsä-oikorataan myönteisesti. Sen sijaan Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen on sanonut (ESS 23.1.2009), "ettei Jämsän oikoradasta ole olemassa varausta sen enempää Keski-Suomen kuin Päijät-Hämeenkään maakuntakaavassa. Näin iso eli noin miljardin euron ratahanke ei liikahda mihinkään, ennen kuin se on merkitty maakuntakaavaan".
Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää, että maakuntakaavan muutos saataisiin pikaisesti vireille sekä meillä Keski-Suomessa että Päijät-Hämeessä. Asiantuntemuksen puutteesta hankkeen valmistelun ei pitäisi ainakaan jäädä kiinni. Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson toimi Lappeenrannan vuosinaan puheenjohtajana Helsinki-Pietari-ratahankkeen "Nopeat Itäradat" neuvottelukunnassa, jonka osana Kerava-Lahti-oikorata toteutettiin onnistuneesti.
Kun Lahti-Jämsä-hankkeen suunnitelmat ovat valmiit, se voidaan hyvinkin sujauttaa sopivassa yhteydessä valtion budjettikoriin. Kysymys on viime kädessä taitavuudesta ja poliittisesta tahdosta. Kerava-Lahti-oikorata valmistui ennätysajassa, kymmenessä vuodessa, suunnitelman käynnistämisestä. Tehdään nyt uusi Suomen ennätys!
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri, erityisavustaja
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.