Tiedote, Jyväskylä 18.8.1998. Julkaisuvapaa klo 6.


Presidentinvaalit ja hallitusratkaisu

Paavo Lipposen johtama hallitus sai äskettäin kasaan valtion budjetin ensi vuodelle. Hallitukselle on annettava tunnustus siitä, että valtion pitkään jatkunut velkaantuminen on saatu nyt päättymään.

Budjetin valmistuminen sopuisasti ja ennätysvauhtia vahvistaa entisestään sitä yleisesti vallalla olevaa käsitystä, että nykyinen hallituspohja pyrkii jatkamaan myös tulevien eduskuntavaalien jälkeen, jos vaalien tulos sen mahdollistaa.

Tässä tilanteessa Suomen Keskustan tulee vakavasti miettiä omaa asemaansa. Voiko Keskusta saavuttaa niin suuren vaalivoiton, että hallituksen ovet avautuvat sille ensi keväänä? Entä kuinka suuri tuon vaalivoiton tulisi olla - riittääkö suurimman puolueen asema, tarvitaanko 16 lisäpaikkaa, kenties enemmän?

Nyky-Suomessa pääministerin tehtävän merkitys politiikan suunnan näyttämisessä on ensi arvoisen tärkeä. Keskustankin tulee siksi pyrkiä ensi sijassa saamaan hallituksen johto käsiinsä: vain tätä kautta se voi muuttaa Suomen suuntaa maakunnille ja niiden tärkeille elinkeinoille myönteisemmäksi.

Tulevien presidentinvaalien asetelmalla lienee ratkaiseva merkitys ensi kevään hallitusratkaisuun. Martti Ahtisaari ilmoittanee halukkuudestaan jatkokaudelle lähiaikoina. Kokoomus on asettamassa ehdokkaakseen Riitta Uosukaisen, ja RKP viime vaalien kakkosen, Elisabeth Rehnin. Vihreät ovat jo nimenneet Heidi Hautalan ehdokkaakseen. Keskustan ehdokasehdokkaiksi ei ole tähän päivään mennessä ilmoittautunut vielä ketään. Ahtisaaren intresseissä lienee sellaisen hallituksen - ja pääministerin - nimittäminen, joka ei uhkaa hänen uudelleen valintaansa.

Tässä tilanteessa Keskustan tulisikin mielestäni vakavasti harkita Martti Ahtisaaren pyytämistä ehdokkaakseen vuoden 2000 presidentinvaaleihin - samalla tavalla kuin SDP pyysi Urho Kekkosta ehdokkaakseen vuoden 1978 presidentinvaaleihin. Tähän ajatteluun liittyy poliittista realismia: istuva presidentti on aina todennäköisin voittaja vaalitilanteessa. Ainakaan nyt mukaan ilmoittautuneilla haastajilla ei ole todellisia menestymisen mahdollisuuksia. Myös Keskustan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila on viritellyt tämän suuntaista keskustelua (Suomenmaa 11.7.1997).

Ilmoittamalla oman ratkaisunsa presidenttikysymykseen riittävän ajoissa, Keskusta voi omalta osaltaan pyrkiä edesauttamaan hallitukseen pääsyään, ja pyrkiä siten mukaan vahvistamaan sitä suomalaista hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, joka punamuitayhteistyön parhaimpina vuosina rakennettiin.

PETRI NEITTAANMÄKI
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu
Keskustan Keski-Suomen piirin varapuheenjohtaja