Suomen pikaisen Emu-jäsenyyden kannattajat perustelevat näkemystään yleensä seuraavilla syillä:
1. Yhteisen valuutan mukanaan tuomat edut ovat haittoja suuremmat.
2. Emu on myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu, Suomi jää harmaalle vyöhykkeelle, jos se ei liity Emuun.
3. Suomi pääsee rakentamaan valuuttaunionia, joka ottaa huomioon omat erityispiirteemme.
Valitettavasti nämä väitteet jäävät usein perustelematta.
Jos Emu ylipäätään toteutuu, siitä ei synny ns. optimaalista valuutta-aluetta, sillä Välimeren alueen valtiot ovat liittymässä Emuun heti ensivaiheessa. Tämän vuoksi eurosta tulee heikko ja epävakaa valuutta ja Emu-alueen korkotasosta korkea. Tällaiseen Emuun Suomen ei ole järkevää mennä mukaan.
Myöskään ydin-Eurooppa ja pohjoismaat eivät muodosta optimaalista valuutta-aluetta. Rahaliiton jäsenyys heti ensivaiheessa olisikin Suomelle erityisen kohtalokas. Ongelmia tuottaisivat erityisesti taloutemme ja ulkomaankauppamme erilainen rakenne sekä suhdannevaihtelut, jotka poikkeavat merkittävästi keskieurooppalaisista. Näillä perusteilla tärkeät kauppakumppanimme Iso-Britannia ja Ruotsi aikovatkin jäädä Emun ulkopuolelle. Suomen hallitus kuitenkin kiirehtii maatamme rahaliittoon.
Suomalaiseen kielenkäyttöön on tullut äskettäin käsite: “harmaa vyöhyke”. Tällä käsitteellä ovat uhkailleet - käyttötarkoituksesta riippuen - lähinnä Suomen Nato- ja Emu-jäsenyyden kannattajat. Suomen on sanottu jäävän harmaalle vyöhykkeelle, jos se ei tee kyseisiä integraatioratkaisuja. Käsite on hyvä, mutta sen käyttötarkoitus on ollut väärä. Emun myötä Suomea uhkaa todellinen “harmaa vyöhyke”, rahaliiton periferia.
Jos Suomi ei liity Emuun, jäämme hyvään seuraan. Voimme varmasti ajaa parhaiten omia etujamme toimimalla yhteistyössä muiden pohjoismaiden; meidän kannaltamme samankaltaisten maiden kanssa. Rahaliiton rakentajaksi Ranska ja Saksa eivät meitä kelpuuta.
Taloudellisten syiden lisäksi Suomella on myös poliittinen syy olla liittymättä Emuun.
Luulenpa, että moni suomalainen ajattelee nyt samalla tavalla kuin Ruotsin pääministeri Göran Persson viime keväänä, kun hän sanoi, että Euroopan unionista on kehittymässä aivan toisenlainen, kuin mitä se oli Ruotsin liittyessä siihen. Persson totesi, että Emun toteutumisen myötä Euroopan unionista muodostuu liittovaltio.
Persson on luvannut, että Ruotsissa järjestetään kansanäänestys tai valtiopäivävaalit ennen maan Emu-ratkaisua. Perssonin lausunto on perusteltu: kansalaisille sanottiin ennen EU-kansanäänestystä, että Emu-jäsenyydestä päätetään myöhemmin erikseen. Sama pätee myös suomalaisiin: Ilta-Sanomissa 14.6.97 julkaistun mielipidetutkimuksen mukaan 69% kansalaisista on sitä mieltä, ettei Emu sisältynyt kansanäänestykseen. Saman tutkimuksen mukaan Suomen EU-jäsenyys ei olisi toteutunut (52% ei - 48% kyllä), jos kansanäänestykseen olisi sisältynyt Emu-kytkentä.
Suomen hallitus ei näytä uskaltavan ottaa sitä riskiä, että Suomen kansa torjuisi maamme liittymisen Emuun. Hallituksen suunnitelmiin ei kuulu kansanäänestyksen järjestäminen. Voisiko joku hallituspuolueiden kansanedustajista vastata miksi ei.
Suomen Keskusta vaatii puoluekokouksen päätöksen voimalla Suomen hallitusta järjestämään Emusta kansanäänestyksen. Jos kansanäänestystä ei kuitenkaan järjestetä ja Suomi liitetään niukalla eduskunnan enemmistöllä Emuun, nousee kansanäänestysvaatimus uudelleen esille seuraavissa eduskuntavaaleissa. On tärkeää muistaa, että Suomi ei ole menettämässä omaa rahayksikköään vielä tämän hallituksen aikana, vaan vasta vuonna 2002.
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä