Viime aikoina on keskusteltu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, jotka ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja muodostavat kuntien menoista yhä suuremman osan. Sen sijaan kehitettäessä Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmää, sen kunnille kuntaosuusjärjestelmän kautta aiheutuvista kuluista on keskusteltu varsin vähän.
Kaikki kunnat osallistuvat ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoittamiseen asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Kun kustannukset lisääntyvät valtakunnallisesti, joutuvat kunnat osallistumaan rahoitusosuuksiensa kautta esimerkiksi kuntayhtymien ja muiden ylläpitäjien ammattikorkeakoulutuksen kustannuksiin huolimatta siitä, mikä osuus kyseisen kunnan opiskelijoista on ammattikorkeakoulujärjestelmän piirissä.
Kuntien rahoitusosuuden lisäys ammattikorkeakouluihin on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2003 noin 165 milj. euroa eli runsaat 75 prosenttia. Tämä muodostaa kunnille huomattavan lisärasitteen, jolle ne eivät voi käytännössä mitään.
Vakinaistamalla jatkotutkintokokeilu, ammattikorkeakoulujärjestelmää ollaan edelleen laajentamassa. Ennen kuin asiasta voidaan tehdä lopullisia päätöksiä, ammattikorkeakoulujen kustannuksista ja jatkotutkintojen todellisesta tarpeesta on saatava luotettava arvio.
Ammattikorkeakoulutuksella on paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta sen koko ja kustannukset tulee olla tarkkaan hallittavissa siten, että yhteiskunta ei toteuta sellaista koulutusta, joka osoittautuu myöhemmin ei-tarkoituksenmukaiseksi, ja jonka kasvavat kulut tulevat suurelta osin kuntien maksettavaksi.
Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottaisivat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoihin johtavien koulutuslinjojen opettajien pätevyysvaatimukset ovat kuitenkin epäselvät. Jos tutkinnot rinnastetaan yliopistotutkintoihin, ollaanko ammattikorkeakouluihin rakentamassa myös professorijärjestelmää?
Ennen asian lopullista ratkaisemista tulisi huomioida vielä uudelleen yliopistojen kaksiportaisten tutkintojen mukanaan tuoma mahdollisuus jatkoväylänä ammattikorkeakouluopiskelijoille. Suomeen ei saa synnyttää kolmen luokan yliopistojärjestelmää: valtion sataprosenttisesti rahoittamaa 5-6 huippuyliopiston, 15-16 muun yliopiston sekä pitkälti kuntarahoitteisen "ammattikorkeakouluyliopiston" -verkostoa.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.