Kuntien välisen yhteistyön syventäminen on noussut voimakkaasti esille kunnallisvaalien alla. Viimeksi Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ja Suolahden kaupunginjohtaja Heli Orenius kaupunginkamreereineen kirjoittivat 15.10. tällä palstalla Ääneseudun kuntien yhteistyöstä. Kuntaliitos muodostaisi pohjoiseen Keski-Suomeen monipuolisen, näkyvän ja painoarvoltaan vahvan koko maakuntaa vahvistavan noin 19.000 asukkaan osakeskuksen, kirjoittajat katsoivat.
Myös Jyväskylän seudulla tulisi ottaa reippaita edistysaskeleita. Kuntaliitos Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä toisi alueen vetovoimaan, veropohjaan, kaavoitukseen ja palvelurakenteen uudistamiseen selviä etuja. Jyväskylä pääsisi myös mukaan EU:n Urban-kaupunkiohjelmaan, johon eivät alle 100 000 asukkaan kaupungit pääse.
Hyvät liikenneyhteydet niin maantie- kuin lentoyhteyksienkin osalta ovat kaikkein tärkeimpiä, kun yritykset miettivät sijoittumispaikkojaan. Jyväskylä näyttäytyisi valtiovallan kartalla aivan toisen kokoisena, jos se olisi noin 116 000 asukkaan kaupunki. Tämä vaikuttaisi nopeuttavasti esimerkiksi liikenneinvestointeihin nelostien osalta niin etelän kuin pohjoisenkin suuntaan. Myös uudistuneelle ja laajentuneelle Tikkakosken lentokentälle saataisiin lisää kansainvälisiä ja kansallisia lentoyhteyksiä esimerkiksi Oulun suuntaan.
Pyysin sisäministeriötä laskemaan, kuinka paljon Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan sekä Äänekosken ja Suolahden yhdistyminen toisi kunnille valtion maksamia avustuksia, ns. "porkkanarahoja". Laskennallisia yhdistymisavustuksia lukuun ottamatta lukuihin liittyy epävarmuustekijöitä, mutta avustusten suuruusluokkaa ja muodostumistapaa laskelma kuvaa.
Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kokonaisliitoksessa yhdistynyt kunta olisi oikeutettu laskennalliseen yhdistymisavustukseen, jonka kokonaismäärä olisi kuntien asukasluvun huomioon ottaen laissa todettu maksimi eli 6 727 517 euroa. Avustus suoritettaisiin viitenä vuotena. Äänekosken ja Suolahden kokonaisliitoksessa yhdistynyt kunta olisi oikeutettu samaan summaan.
Mahdolliset valtionosuuksien menetykset korvattaisiin yhdistymisavustuksen tavoin viiden (5) vuoden kuluessa alenevasti. Valtionosuusuudistuksesta 2006 johtuen kunta-kohtaisten arvioiden tekeminen valtionosuuksien tasosta ja tätä kautta yhdistymiseen liittyvästä mahdollisesta menetyksestä on tällä hetkellä vaikeaa.
Investointi- ja kehittämishankkeiden tukea voidaan myöntää vuosien 2006, 2007, 2008 ja 2009 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa. Tukea voidaan myöntää enintään 1,7 miljoonaa euroa kuntajaon muutosta kohti. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan tapauksessa yhdistyneen kunnan asukasluvun voitaneen katsoa puoltavan enimmäistuen myöntämistä edellyttäen, että säännöksen muut kuntia koskevat kriteerit täyttyvät. Äänekosken ja Suolahden tapauksessa tuki olisi todennäköisesti hieman alhaisempi.
Tiivistyvä yhteistyö toisi siis molemmissa tapauksissa mukanaan monia taloudellisia ja toiminnallisia etuja. Ryhdytäänkin heti toimiin kaupunkiemme kehittämiseksi entistä vetovoimaisemmiksi.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.