Ahtisaarelta odotettiin ennakkoon Euroopan tulevaisuuteen voimakkaasti kantaa ottavaa puhetta - onhan Suomesta tulossa puoleksi vuodeksi EU:n puheenjohtajamaa noin vuoden kuluttua. Ahtisaaren linjaukset jäivät kuitenkin vähäisiksi.
Ahtisaaren mielestä unionin on valmistauduttava tulevaan laajentumiseen kehittämällä politiikkaansa ja uudistamalla päätöksentekojärjestelmäänsä. Ahtisaari arvosteli nykyistä päätöksentekojärjestelmää tehottomuudesta: "Olemme usein havainneet, että yksimielisyyteen perustuva menettely voi estää tarpeellisiin ratkaisuihin pääsyn." Ahtisaari kannatti unionin päätöksenteon ylikansallisuuden lisäämistä: "Toimintakyky turvataan parhaiten lisäämällä määräenemmistöpäätösten käyttöä niissä kysymyksissä, jotka on tarkoituksenmukaista hoitaa eurooppalaisella tasolla." Ahtisaari siis kannattaa määräenemmistön käyttöä kaikessa ministerineuvoston päätöksenteossa, mikä on merkittävä askel kohti liittovaltio-Eurooppaa.
Ahtisaaren mielestä: "Toimielimiä koskevien uudistusten pitää vastata unionin tarpeisiin siitä riippumatta, kuinka monta uutta jäsentä siihen jatkossa otetaan ja kuinka useassa vaiheessa." Ahtisaari lupasi Suomen olevan omalta osaltaan valmis viemään uudistusprosessia eteenpäin heti, kun edellytykset siihen ovat olemassa.
Ahtisaari totesi puheessaan: "Suomi haluaa vahvan unionin, koska vahva unioni voi parhaiten edistää jäsenmaittensa etuja ja tavoitteita." Mikä Ahtisaaren visio vahvasta unionista mahtaa olla? Presidentti ei puuttunut puheenvuorossaan polttavaan ajankohtaiseen kysymykseen: millainen liittovaltio EU:sta on kehittymässä rahaliittoratkaisun myötä. Onko Suomen tavoite edelleen kehittää EU:ta Maastrichtin sopimuksen mukaiseksi keskittyneeksi liittovaltioksi? Pyrimmekö omalla puheenjohtajakaudellamme hajauttamaan unionin päätöksentekoa ja varainkäyttöä - esimerkiksi maatalous- ja aluepolitiikassa - siten, että jäsenvaltioilla - Suomellakin - voisi olla mahdollisimman laaja itsenäisyys? Nämä ovat kysymyksiä, joihin moni kuulija jäi varmasti odottamaan vastausta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Ahtisaaren linjaukset olivat selkeämpiä. Hän totesi Amsterdamin sopimukseen kirjatun EU:n toimintakyvyn lisäämisen sotilaallisen kriisinhallinnan alalla olleen realistinen askel EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämisessä. Ahtisaaren mielestä: "Sopimuksen tultua voimaan unionilla täytyisi olla poliittista tahtoa kriiseihin puuttumiseksi - tarvittaessa myös sotilaallisesti. EU olisi kriisinhallinnan alalla laaja-alaisin toimija, sillä sen käytössä ovat myös taloudelliset ja poliittiset keinot." Ahtisaaren voidaan siis tulkita kannattavan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan luomista sekä Suomen vähittäistä luopumista omasta liittoutumattomuudestaan.
Presidentin visiot ovat outoja. Nyt tarvitaan laaja kansalaiskeskustelu siitä, millaista Eurooppaa suomalaiset haluavat rakentaa. Ensi vuoden maaliskuussa järjestetään eduskuntavaalit, kesäkuussa eurovaalit ja tammikuussa 2000 presidentinvaalit. Näissä vaaleissa tehtävillä valinnoilla ratkaistaan maamme suunta pitkälle tulevaisuuteen. Ahtisaaren Strasbourgissa esittämillä visioilla emme voi kunnialla selviytyä tulevan puheenjohtajuuskauden haasteista.
PETRI NEITTAANMÄKI
erityisavustaja,
Strasbourg