Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen ja pääministeri Matti Vanhasen sopimus, jossa linjattiin jäljellä olevan vaalikauden aikana käynnistettävät väylähankkeet, on ehtinyt herättää jo monenlaista keskustelua ja tuntemuksia niin eduskuntaryhmien kuin kansalaistenkin keskuudessa.
Sopimus oli paha virhe, sillä se poikkesi talouspoliittisen ministerivaliokunnan aiemmin hyväksymästä kiireellisyysjärjestyksestä. Sopimus oli myös vastoin eduskunnan 22.6.2005 tekemää päätöstä.
Eduskunta hyväksyi tuolloin valtiovarainvaliokunnan mietinnön vuoden 2005 lisätalousarvioksi. Mietinnössä käsiteltiin muun muassa jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeita. Mietinnössä viitattiin valtiovarainvaliokunnan aiempiin kannanottoihin ja todettiin, että elinkaarimallilla toteutettavan Lohja-Muurla -hankkeen kohtelua menokehyksissä on oikaistava.
Hankkeelle myönnetystä 700 miljoonan euron valtuudesta noin 370 miljoonaa koostuu rahoitus- ja hoitokuluista, joita valtio alkaa maksaa palvelumaksuna vasta vuonna 2008. Sitä ennen hankkeesta aiheutuu projektin hoitoon liittyvät vain noin 6 miljoonan euron kulut, mutta 700 miljoonan euron sopimusvaltuus vie kehyksestä ja kuluvan vaalikauden investoinneista suuren osan.
Mikäli hanke rahoitettaisiin ns. perinteisenä mallina, liikenne- ja viestintäministeriön nykyisestä menokehyksestä voitaisiin suunnata noin 370 miljoonaa euroa muihin investointeihin.
Eduskunta piti välttämättömänä, että elinkaarimallin kehystulkintaa muutetaan ja "ehdottoman tärkeänä sitä, että kaikista ministerityöryhmän esittämistä ensimmäiseen koriin kuuluvista hankkeista tehdään aloituspäätökset vielä kuluvan vaalikauden aikana".
Tätä taustaa vasten pidän välttämättömänä, että Kalliomäen ja Vanhasen sopimusta täydennetään tulevassa hallituksen budjettiriihessä tai viimeistään eduskunnassa aiempien päätösten mukaiseksi.
Jäljellä olevat ykköskorin hankkeet maksavat yhteensä 371 miljoonaa euroa eli lähes täsmälleen sen verran kuin Lohja-Muurla -hankkeen uudelleen budjetoinnista vapautuisi varoja. Rahoitusta on toki saatavissa myös valtionyhtiöiden myyntituloista, polttoaineiden hinnannousun tuomasta ennakoitua suuremmasta verokertymästä ja/tai toteuttamalla osa näistäkin hankkeista elinkaarimallilla.
Suomen perustuslain 3 §:n mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Kalliomäen ja Vanhasen on siis toteutettava eduskunnan tahtoa. Nyt nähdyt kahdenkeskiset sopimukset eivät kuulu avoimeen poliittiseen kulttuuriin. Myöskään pakotettu yksimielisyys ja tuen antaminen johtajille julkisuuskuvan varjelemisen vuoksi ei ole tervettä demokratiaa.
Kysymyksessä on koko hallituksen politiikan uskottavuus. Kansalaiset ovat luottaneet hallituksen ministereiden ja hallituspuolueiden kansanedustajien lupauksiin siitä, että sovitut hankkeet käynnistyvät tällä vaalikaudella. Jos näin ei käykään, luottamus hallitukseen romahtaa.
Omalta osaltani taistelen kaikin tavoin jäljellä olevien hankkeiden käynnistämiseksi pikaisesti.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
(kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.