Koko Keljonlahden voimalaitosta ei olisi pitänyt rakentaa. Sille oli aito vaihtoehto: Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n omistusosuuden muuttaminen Jyväskylän Energian ja Fortumin kesken 50/50 pohjalle. Ratkaisu olisi maksanut 7-10 miljoonaa euroa - koska Fortumilta vuonna 2008 ostettu 60 prosentin osuus maksoi noin 40 miljoonaa euroa.
Vaihtoehtoa olisi kehitetty hallitusti siten, että Rauhalahteen olisi ensin rakennettu energian talteenoton mahdollistava savukaasupesuri, sitten mahdollisesti jätteen polttokattila ja aikaisintaan vuonna 2015 tontille aikoinaan suunniteltu toinen yksikkö. Kaikki investoinnit olisi tehty yhteistyössä maan parhaimman energiaosaajan kanssa hallitusti, riskit ja voitto olisi jaettu 50/50 periaatteella. Edullinen kuluttajahinta Jyväskylän asukkaille ja yrityksille olisi ollut turvattu.
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Markku Andersson kuitenkin hylkäsivät tämän tien varhain ja alkoivat tavoitella aggressiivisesti vähintään 60 prosentin omistusosuutta Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakekannasta aiemman 40 sijaan. Kun tässä ei onnistuttu, Keljonlahtea alettiin ajaa kuluista ja demokratiasta piittaamatta. Kauniin lahden rakentamista asumisen tarpeisiin ei edes selvitetty, mutta nyt selvitetään Päijänteen saarien rakentamista!
Päällekkäisen voimalaitoskapasiteetin rakentaminen käy kalliiksi. Keljonlahti maksaa valtuustolle luvatun noin 200 miljoonan euron sijaan vähintään 300 miljoonaa euroa.
Päälle tulee vielä toteutettu Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n kauppa, 40 miljoonaa euroa. Yhteensä Jyväskylän energiantuotannon uudelleen järjestelyt maksavat siis vähintään 340 miljoonaa euroa, todennäköisesti jopa 400 miljoonaa euroa. Onko tämä veronmaksajien ja yritysten etujen mukaista?
Kaukolämmön hinta on jo kohonnut rajusti ja voi vain arvailla, mille tasolle kuluttajahinta vielä nousee. Valtuuston edellinen puheenjohtaja Henna Virkkunen lupasi (Ksml 12.10.2007) Keljonlahden rakentamisen laskevan kaukolämmön hintaa. Miten se voisi olla mahdollista?
Valtuuston 2007 hyväksymää pontta puun käytön osuudesta ei voida toteuttaa virheellisen kattilainvestoinnin takia. Tämä kuvaa hyvin koko prosessia leimannutta ylimielisyyttä. Jo vuonna 2005 tehtyä esisopimusta ei ole nähty tarpeelliseksi muuttaa valtuuston tahdon mukaisesti, ehkä se ei ole ollut edes mahdollista.
Jyväskylän Energiaan ja Jyväskylän Voimaan pitää suorittaa erityistilintarkastus sekä valtuustolle ja kaupunkilaisille antaa kattava selvitys ratkaisujen vastuukysymyksistä, yhtiöiden taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Puheenvuoro on myönnettävä mahdollisesta irtisanomissopimuksen vaitiolopykälästä huolimatta myös yhtiön entiselle toimitusjohtajalle Juha Lappalaiselle, koska koko vastuu (mm. väärä kattilavalinta) on kaadettu hänelle. Meillä on oikeus tietää, mitä hän tietää tehdyistä ratkaisuista ja onko hänen näkemyksensä yhtäpitävä hallituksen puheenjohtaja Timo Fredriksonin kanssa.
Esitän myös, että vesiliiketoiminnot irrotetaan uudelleen omaksi yhtiöksi, jota ennen kaupungin toteuttamissa tasesiirroissa kirjattuja kohtuuttomia kauppahintoja kohtuullistetaan. Yhtiöihin pitää myös valita uudet hallitukset, joihin on nimitettävä poliittisin perustein valittujen sijaan tai ainakin rinnalle energia-alan ammattilaisia.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.