Tiedote, Jyväskylä 28.11.1999. Julkaisuvapaa klo 17.


Suomen Nato-suhteeseen ja EU:n sotilaalliseen kehitykseen on saatava selvyys

Presidenttiehdokas Elisabeth Rehnin esiin nostama ajatus puolueettoman Nato-selvityksen laatimisesta jäsenyyden hyötyjen ja haittojen selvittämiseksi on kannatettava.

Valtioneuvoston tulee asettaa viipymättä ulkopolitiikan asiantuntijoista koostuva puolueeton tutkimusryhmä laatimaan tällaista selvitystä. Viittaan tällä keväällä 1997 professori Jukka Pekkarisen johdolla toimineeseen Emu-asiantuntijatyöryhmään.

Tutkimuksessa tulisi myös selvittää, millaisena tutkijat näkevät Euroopan unionin tulevaisuuden: millä aikavälillä he arvioivat EU:n muuttuvan sotilasliitoksi ja tuleeko Suomi ajautumaan sotilaalliseen liittoutumiseen suoran Nato-jäsenyyden sijaan nimenomaan tätä kautta.

Tällaisen puolueettoman tutkimuksen laatimiselle on useita perusteita.

Euroopan unionille ollaan kehittämistä omaa kriisinhallintajärjestelmää. Tähän liittyvät päätökset on tarkoitus tehdä joulukuussa Helsingissä järjestettävässä Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa. Samalla on tarkoitus päättää unionin toimielinuudistuksista.

Länsi-Euroopan unioni WEU on tarkoitus "riisua" ensi vuoden loppuun mennessä siten, että sen kriisinhallintatehtävät siirretään EU:lle. Koska näihin tehtäviin ei sisälly toisen WEU-maan puolustusvelvoitetta - WEU:n 5. artiklaa - Naton rooli Euroopan sotilaallisena toimijana vahvistuu.

Tällä Naton ja EU:n lähentymisellä lisätään paineita Natoon kuulumattomien EU-maiden liittoutumiselle.

Tämän lisäksi myös Amsterdamin sopimukseen kirjattu tavoite EU:n kehittämisestä sotilasliitoksi jää elämään. Kun EU:lle on saatu riittävän tehokas kriisinhallintajärjestelmä, on sen muuttaminen sotilasliitoksi jälleen yhden askeleen lähempänä.

Myöskään WEU:ta ei lakkauteta kokonaan, vaan sen täysjäsenet säilyttävät sen "kassakaapissa" - mukaan lukien toisen WEU-maan puolustamiseen velvoittavan 5. artiklan - muun muassa siltä varalta, että Yhdysvallat päättäisi joskus vetäytyä Euroopasta.

Presidentinvaalien lähestyessä kansalaisilla on oikeus tietää, mitä presidenttiehdokkaat ajattelevat EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisestä. Näiden kannanottojen selville saaminen on paljon tärkeämpää kuin hedelmättömän Nato-väittelyn jatkuva käyminen julkisuudessa.

PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
Jyväskylä