Suomalaisen metsätalouden perusta on vielä tänä päivänäkin perhemetsätaloudessa, jossa metsiä käsitellään pieninä kuvioina ja jossa luonnonvaroista huolehtiminen on aina ollut kiinteä osa metsien käsittelyä. Pitkälti juuri perhemetsätalouden ansiosta suomalainen metsäluonto on säilynyt monimuotoisena. Metsänomistajat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet erilaisiin metsäluonnon ja erityisen tärkeiden metsäympäristöjen suojeluun, mikä on merkinnyt vuosittain jopa useiden satojen miljoonien markkojen taloudellisia menetyksiä.
Metsäluonnon hyvinvoinnista huolehtiminen on muutakin kuin suojelua
Metsän ja luonnon hyvinvoinnista huolehtimisessa tarvitaan tulevaisuudessakin niin metsänomistajien, luontojärjestöjen, ympäristöviranomaisten kuin metsäalan eri organisaatioidenkin panosta ja sitoutumista. Se ei kuitenkaan saa merkitä pelkästään metsien suojelua ja aina vain kiristyviä sertifioinnin kriteereitä. Suomessa on viime vuosikymmenien aikana valmisteltu lukuisia metsiä koskevia suojeluohjelmia ja edelleen ympäristöviranomaiset ja -järjestöt haluaisivat lisätä metsien suojelupinta-alaa.
Ei ole siis ihme, että metsänomistajat suhtautuvat nykyään hyvin epäilevästi kaikkiin uusiin metsänomistajien omien metsiensä käyttöä koskevaan päätösvaltaa heikentävän ehdotuksiin.
Yltiöpäinen suojeluinnostus voi muodostua uhkaksi tulevaisuuden metsätaloudelle. Tämä saa ymmärrettävästi ja aiheesta metsien omistajat varpailleen. Metsäasioista vastaavalla ministerillä on tärkeä vastuu asioiden oikeista mittasuhteista ja metsätalouden näkökulman huomioimisessa tilanteissa, joissa ympäristöväki helposti unohtaa kestävän metsätalouden muut kuin ekologiset peruselementit.
Metsänomistajat ovat sitoutuneita huolehtimaan metsien hyvinvoinnista
Konkreettisena osoituksena metsänomistajien tahdosta metsien hyvinvoinnista huolehtimisesta voidaan pitää nuoren metsän hoitoa. Työmäärien kasvu osoittaa selvästi metsänomistajien sitoutumisen metsän hyvinvoinnista huolehtimiseen, mutta ennen kaikkea se osoittaa valtion tukimuotojen kannustavan vaikutuksen etenkin kaupunkilaismetsänomistajille.
Valtion on tarjottava "porkkanoita" kannustukseksi
Valtion on kyettävä tarjoamaan jatkossakin metsänomistajille lannoitus- ja ojitustukien ja erityisesti nuoren metsän hoitoon kannustavien tukimuotojen tapaisia "porkkanoita". Kannustettaessa työmäärän lisäämiseen, on valtion myös huolehdittava työtä vaikeuttavien kitkatekijöiden, kuten metsuri- ja neuvojapulan vähentämisestä.
Miksi maksaa kalliista öljystä, kun energiapuuta on yllin kyllin saatavilla?
Nyt vihdoinkin on aloitettava myös metsien tehokas hyödyntäminen energiantuotannossa. Öljyn hinta on voimakkaassa kasvussa, sitä vastoin lisääntyvän nuoren metsän hoidon myötä energiapuuksi soveltuvaa hakerankaa on kotimaasta hyvin saatavilla.
Hakelämmityksen mahdollisuudet tiedetään, mutta sen tehokkaaseen hyödyntämiseen energiataloudessamme tarvitaan vielä yhteiskunnan myötävaikutusta. Muuttamalla verotuksen painopistettä kotimaista puhdasta energiaa suosivammaksi ja lisäämällä tutkimus- ja tuotekehitystukea, voimme hyödyntää jatkossa metsävarojamme entistä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Tässä on mielestäni suuri mahdollisuus myös täällä Keski-Suomessa.
Energiatuotannon kehittäminen olisi myös hyvää aluepolitiikkaa
Tutkimusten mukaan (Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskuksen (MAEK) Elintarviketieto Oy:llä teettämä kysely) pääkaupunkiseudulla ja muissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa esiintyy vahvaa kiinnostusta maaseudulle siirtymiseen. Suurimmat esteet muuttoon liittyvät työpaikan saannin epävarmuuteen. Kotimaiseen energiantuotannon kehittäminen lisäisi lämpöyrittämisen kannattavuutta ja olisi huomattava parannus myös keskisuomalaisen maaseudun työllisyystilanteeseen.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
Jyväskylä