Hallitus sai budjettiriihen päätökseen 24.8.2005. Riihessä vahvistettiin paljon keskustelua herättänyt valtiovarainministeri Antti Kalliomäen ja pääministeri Matti Vanhasen sopimus, jossa linjattiin jäljellä olevan vaalikauden aikana käynnistettävät väylähankkeet.
Sen lisäksi, että tehty päätös poikkesi talouspoliittisen ministerivaliokunnan aiemmin hyväksymästä kiireellisyysjärjestyksestä, se oli myös vastoin eduskunnan 22.6.2005 hyväksymää linjausta, jota Kalliomäki ja Vanhanen olivat eduskunnan pöytäkirjojen mukaan kansanedustajan ominaisuudessa itse hyväksymässä.
Eduskunta hyväksyi tuolloin valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 15/2005 vp) vuoden 2005 lisätalousarvioksi. Mietinnössä käsiteltiin muun muassa jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeita. Mietinnössä viitattiin valtiovarainvaliokunnan aiempiin kannanottoihin ja todettiin, että elinkaarimallilla toteutettavan Lohja-Muurla -hankkeen kohtelua menokehyksissä on oikaistava.
Hankkeelle myönnetystä 700 miljoonan euron valtuudesta noin 370 miljoonaa koostuu rahoitus- ja hoitokuluista, joita valtio alkaa maksaa palvelumaksuna vasta vuonna 2008. Sitä ennen hankkeesta aiheutuu projektin hoitoon liittyvät vain noin 6 miljoonan euron kulut, mutta 700 miljoonan euron sopimusvaltuus vie kehyksestä ja kuluvan vaalikauden investoinneista suuren osan.
Mikäli hanke rahoitettaisiin ns. perinteisenä mallina, liikenne- ja viestintäministeriön nykyisestä menokehyksestä voitaisiin suunnata noin 370 miljoonaa euroa muihin investointeihin. Jäljellä olevat ykköskorin hankkeet maksavat yhteensä 371 miljoonaa euroa eli lähes täsmälleen sen verran kuin Lohja-Muurla -hankkeen uudelleen budjetoinnista vapautuisi varoja.
Valiokunta ja siis myös eduskunta piti "välttämättömänä, että elinkaarimallin kehystulkintaa muutetaan" ja ehdottoman tärkeänä, että "kaikista ministerityöryhmän esittämistä ensimmäiseen koriin kuuluvista hankkeista tehdään aloituspäätökset vielä kuluvan vaalikauden aikana".
Suomen perustuslain 3 §:n mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Hallituksen on siis noudatettava eduskunnan päätöksiä. Tätä taustaa vasten pidän hämmästyttävänä, että hallitus ei budjettiriihessä ottanut eduskunnan linjauksia kuuleviin korviinsa. Pidänkin välttämättömänä, että budjetin eduskuntakäsittelyn yhteydessä hallituksen esitystä muutetaan aiempien päätösten mukaiseksi. Toisensisältöinen ratkaisu murentaisi eduskunnan arvovallan.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
(kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.