Julkaistu Suomenmaassa 30.11.1999, Karjalan Maassa 2.12.1999 ja Keskisuomalaisessa 20.12.1999.


Nato-selvitys on tarpeellinen

Presidenttiehdokas Elisabeth Rehnin esiin nostama ajatus puolueettoman Nato-selvityksen laatimisesta jäsenyyden hyötyjen ja haittojen selvittämiseksi on kannatettava.

Valtioneuvoston tulee asettaa viipymättä ulkopolitiikan asiantuntijoista koostuva puolueeton tutkimusryhmä laatimaan tällaista selvitystä. Viittaan tällä keväällä 1997 professori Jukka Pekkarisen johdolla toimineeseen Emu-asiantuntijatyöryhmään.

Tutkimuksessa tulisi myös selvittää, millaisena tutkijat näkevät Euroopan unionin tulevaisuuden: millä aikavälillä he arvioivat EU:n muuttuvan sotilasliitoksi ja tuleeko Suomi ajautumaan sotilaalliseen liittoutumiseen suoran Nato-jäsenyyden sijaan nimenomaan tätä kautta.

Tällaisen puolueettoman tutkimuksen laatimiselle on useita perusteita.

Eduskunnassa käytiin viime torstaina keskustelu Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjauksista pääministeri Paavo Lipposen antaman ilmoituksen pohjalta.

Euroopan unionille ollaan kehittämistä omaa kriisinhallintajärjestelmää. Tähän liittyvät päätökset on tarkoitus tehdä joulukuussa Helsingissä järjestettävässä Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa. Samalla on tarkoitus päättää unionin toimielinuudistuksista.

Länsi-Euroopan unioni WEU on tarkoitus "riisua" ensi vuoden loppuun mennessä siten, että sen kriisinhallintatehtävät siirretään EU:lle. Koska näihin tehtäviin ei sisälly toisen WEU-maan puolustusvelvoitetta - WEU:n 5. artiklaa - Naton rooli Euroopan sotilaallisena toimijana vahvistuu.

Tällä Naton ja EU:n lähentymisellä lisätään paineita Natoon kuulumattomien EU-maiden liittoutumiselle.

Tämän lisäksi myös Amsterdamin sopimukseen kirjattu tavoite EU:n kehittämisestä sotilasliitoksi jää elämään. Kun EU:lle on saatu riittävän tehokas kriisinhallintajärjestelmä, on sen muuttaminen sotilasliitoksi jälleen yhden askeleen lähempänä.

Myöskään WEU:ta ei lakkauteta kokonaan, vaan sen täysjäsenet säilyttävät sen "kassakaapissa" - mukaan lukien toisen WEU-maan puolustamiseen velvoittavan 5. artiklan – muun muassa siltä varalta, että Yhdysvallat päättäisi joskus vetäytyä Euroopasta.

Nato-jäsenyyden haitat ovat kiistattomat. Suomen maantieteellinen asema ei muuttunut, kun liityimme Euroopan unioniin. Jos liittyisimme Natoon, itärajastamme tulisi sotilasliiton ja Venäjän välinen raja, jolla jännite lisääntyisi. Ja jos Venäjän ja jonkin Nato-maan välille syttyisi sota, olisi Venäjän ensimmäinen tehtävä tuhota Naton Suomeen rakentamat järjestelmät ja pyrkiä siirtämään rintamaa kauemmaksi: joutuisimme siis taistelutantereeksi.

Nato-jäsenyyden hyödyt olisikin vaikeampi määritellä. Niitäkin toki on: Venäjän ensi iskun kynnys hyökätä Suomeen olisi todennäköisesti korkeampi, jos olisimme Naton jäsenmaa. Kriisitilanteessa voisimme olla varmoja siitä, että saamme Natolta tueksemme ainakin ilmavoimia, ehkä myös maajoukkoja. Mutta kuten todettua, haitat olisivat etuja suuremmat, sillä jäsenyytemme muuttaisi koko Pohjolan vallitsevat turvallisuuspoliittiset perusrakenteet.

Mielestäni parasta olisikin se, että tiivistäisimme keskinäistä pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötämme. Tämä olisi mahdollista toteuttaa Pohjoismaiden nykyisten turvallisuuspoliittisten perusratkaisujen puitteissa. Jos Suomi ja Ruotsi sitoutuisivat säilyttämään nykyisen puolueettomuusasemansa, tähän kokonaisuuteen liittyen voitaisiin Naton kanssa yrittää neuvotella Suomelle ja Ruotsille erityiset turvatakuut kriisitilanteen varalta.

Uskon, että Nato olisi valmis tällaiseen järjestelyyn, koska se voisi sitä kautta ulottaa suojaavan "sateenvarjonsa" koko Pohjolan ylle ilman, että Venäjä reagoisi siihen voimakkaasti. Näin voisimme saavuttaa ne hyödyt, joita Nato-jäsenyyden kannattajat ovat meille markkinoineet ilman, että liitymme Natoon. Ja näin voisimme parhaiten säilyttää sen vakauden, joka Pohjois-Eurooppaan on viime vuosikymmeninä muodostunut.

Uskon, että puolueeton selvitys vahvistaisi Suomen nykyisen turvallisuuspoliittisen perusratkaisun oikeaksi.

Presidentinvaalien lähestyessä kansalaisilla on oikeus tietää, mitä presidenttiehdokkaat ajattelevat EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisestä. Näiden kannanottojen selville saaminen on paljon tärkeämpää kuin hedelmättömän Nato-väittelyn jatkuva käyminen julkisuudessa.

PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
Jyväskylä