Sanomalehti Keskisuomalaisessa julkaistiin 21.2.2011 lehden äskettäin omistukseensa hankkiman Tietoykkönen Oy:n toteuttama "eduskuntavaalitutkimus", jossa tuhannelta keskisuomalaiselta oli kysytty, ketä he voisivat harkita äänestävänsä huhtikuun eduskuntavaaleissa.
772 eli 77,2 prosenttia haastateltavista ei osannut nimetä ketä äänestäisi tai ei vastannut kysymykseen. Vastaamattomien joukko oli lähes yhtä suuri viime vuoden loppupuolella saman yhtiön tekemässä tutkimuksessa.
Tällaisessa asetelmassa on selvää, että istuvat kansanedustajat, joilla on vakiintunut peruskannattajakunta, saavat eniten mainintoja, kun haastateltavat tietävät tai olettavat, että he ovat uudelleen ehdokkaina.
Tutkimuksen mukaan allekirjoittaneella ja monella muulla ehdokkaalla - kuten kokoomuksen Mikael Palolalla tai Sdp:n Ahti Ruoppilalla -, jotka ovat jo käynnistäneet kampanjansa, ei olisi minkäänlaista kannatusta. Tätä on vaikea uskoa. Jos näin olisi, me yli sata muuta keskisuomalaista ehdokasta voisimme lopettaa kampanjointimme saman tien.
Omakin tietopohjani riittää sen arvioimiseen, ettei tällaisella tuloksella ole minkäänlaista tilastollista luotettavuusarvoa. Siitä huolimatta saadut tulokset on uutisoitu kymmenen kärkinimen osalta kuvien kanssa ja vieläpä "seuraavat kymmenen haastajaakin" oli nimetty.
Tilastollisia tutkimuksia tekevillä pitää olla vastuu tekemiensä tutkimusten luotettavuudesta. Myös niiden julkaisijan vastuu korostuu. Kun tutkimuksia julkaistaan, ne myös ohjaavat mielipiteitä suuntaan tai toiseen - joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti.
On syytä ihmetellä, miten omien sanojensa mukaan - sitoutumaton ja riippumaton markkinointi- ja mielipidetutkimuksiin erikoistunut tietopalveluyritys - on voinut antaa tällaisen tutkimuksen eteenpäin julkaistavaksi, kun sen tilastollinen arvo on nolla? Tutkimuksen julkaisemisen yhteydessä ei myöskään kerrottu, mikä on sen virhemarginaali. Näin pienellä vastaajajoukolla se lienee melkoinen.
Viime vuoden kokemuksista viisastuneina tutkimuksen yhteydessä haastateltaville olisi tullut kertoa, keitä kunkin puolueen ehdokkaina on, kuten vastaavasti äskettäin Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen yhteydessä oli tehty. Tällöin vastausprosentti olisi noussut, jolloin tutkimuksella olisi myös tilastollista luotettavuusarvoa. Tämä olisi myös tutkimusyhtiön oman luotettavuuden kannalta tärkeää.
Toivottavasti näin menetellään edes jatkossa.
Uskon vakaasti omiin menestymisen mahdollisuuksiini tulevissa vaaleissa. Tätä käsitystäni tukee kentältä saamani viestit. Tätä näkemystäni vahvistaa myös se tosiasia, ettei Keski-Suomen kansanedustajiin lukeudu yhtään alle 60-vuotiasta miestä. Minun on vaikea uskoa, että sukupolvenvaihdoksen sijaan äänestäjien tahtotila olisi edustajajoukon vanhentaminen entisestään, mitä Tietoykkösen tutkimuksen toteutuminen merkitsisi.
Uskon, että äänestäjät tekevät valintansa itsenäiseen harkintaan pohjautuen, eivätkä ohjailuyritykset tule onnistumaan.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri ja ministerin erityisavustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.