SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen lupasi vuoden 1995 eduskuntavaalikampanjassa puolittaa työttömyyden, mikäli sosialidemokraatit pääsevät takaisin valtaan. Nyt hallitus on toiminut Lipposen johdolla runsaat puolitoista vuotta, mutta mitään konkreettista työttömyyden alentamiseksi ei ole tehty.
Työllistämisen kustannuksia ei ole kyetty alentamaan riittävästi eikä työn teon kannattamattomaksi tekevään ansiosidonnaiseen päivärahajärjestelmään ole haluttu tai uskallettu käydä käsiksi.
Hallituksen ministereiden löysien markan ERM-kytkentäpuheiden vuoksi markka on vahvistunut viime aikoina. Vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja työllistämismahdollisuuksien kannalta markka alkaa olla liian vahva. Hiipuva talouskasvu ei voi myöskään parantaa työllisyyslukujamme, eikä näköpiirissä ole mitään sellaista, mikä kansantalouden kasvuodotuksia merkittävästi nostaisi.
Hallituksen työministerin tulisikin syksyn vaalien alla rehellisesti tunnustaa koko hallituksen puolesta Suomen kansalle Lipposen hallituksen epäonnistuneen työllisyyden hoidossa.
Lipposen hallituksen harjoittama politiikka on ajanut erityisesti Keski-Suomen kaupungit ja kunnat todella ahtaalle. Hallitus saattaa tuottaa pettymyksen myös uudistaessaan yhteisöveroa. On kaavailtu, ettei veroa palautettaisi enää takaisin maakuntiin. Jos tämän kaltainen uudistus toteutuu, pienet kunnat menettävät suhteellisesti eniten. Kunnat eivät kestä enää kauan nykyisen kaltaista politiikkaa ilman vakavia seurauksia yhteiskuntaamme.
Syksyn kunnallisvaalit ovat tärkeät kaikkien kansalaisten kannalta. Valtuutetut päättävät muun muassa siitä, millaiset päivähoito-, koululaitos- ja sosiaalitoimenpalvelut kunnalla ovat, kuinka vanhuksista ja vammaisista huolehditaan, millainen on terveydenhoito ja kuinka aktiivista kunnan politiikka on työllistämisessä ja yrittäjyyden kehittämisessä. Nämä kaikki asiat koskettavat konkreettisesti jokaista kuntalaista ja kaupunkilaista nuorta, keski-ikäistä ja vanhusta.
Sosialidemokraattien ja kokoomuksen toteuttama raaka - maakunnat ja tavalliset ihmiset unohtava - politiikka on selkeästi nähtävissä pyrkimykseksi ajaa läänit alas ja siirtää valta maakunnasta Helsinkiin. Tällaisia ratkaisuja ei voi tukea kukaan vastuuntuntoinen kansanedustaja puoluekannasta riippumatta.
Myös viestimiä keskitetään hallituksen päätöksen mukaisesti - luontevana jatkona läänihankkeelle - sosialidemokraattien ja kokoomuksen käsiin Helsingin ympärille. Näin Helsingin asemaa valtakunnallisella päätöksentekokeskuksena pyritään entisestään vahvistamaan.
Syksyn kunnallisvaaleissa kansalaisilla on mahdollisuus saada aikaan poliittinen suunnanmuutos. Jotta suunnanmuutos olisi mahdollinen, poliittisen opposition ja sen vahvimman voiman - Suomen Keskustan on saatava vaaleissa riittävän suuri vaalivoitto, jotta hallitus ymmärtää kansan antaneen sille epäluottamuslauseen.
Kunnallisvaalien yhteydessä pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa näytetään myös suuntaa Suomen politiikalle Euroopan unionissa.
Euroopan parlamentin vaaleissa kansan on tehtävä selkeä valinta kahden kehityssuunnan välillä. Kansan on päätettävä, antaako se äänensä Euroopan unionia Pohjois-Amerikan kaltaiseksi tiiviiksi liittovaltioksi ajaville - siis pääosin nykyisten hallituspuolueiden edustajille -, vai itsenäisten kansakuntien Euroopasta koostuvan väljän valtioliiton kannattajille - jotka koostuvat pääosin Suomen Keskustan ehdokkaista.
Suomen kannalta olisi parasta, että europariamenttiin valittaisiin mahdollisemman monta kansallisvaltiomme itsenäisyyttä: oman rahayksikkömme säilyttämistä ja sotilaallista liittoutumattomuutta korostavaa henkilöä.
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä