Japania äskettäin kohdannut voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunami osoittivat jälleen karmaisevalla tavalla, millaisia tuhoja luonnonvoimat voivat saada aikaan. Monia kaupunkeja on tuhoutunut kokonaan ja kymmeniä tuhansia ihmisiä on edelleen kateissa.
Rannikolla sijaitsevat Fukushiman ydinvoimalat kestivät maanjäristyksen, mutta tsunami vahingoitti niiden infrastruktuuria niin pahoin, että reaktoreiden jäähdytysjärjestelmät pettivät. Tämä on jo johtanut lähes entisen Neuvostoliiton alueella Ukrainassa 26.4.1986 tapahtuneen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden kaltaiseen katastrofiin.
Japanin kriisi palauttaa jälleen mieliin sen tosiasian, että ydinvoiman tuotantoon sisältyy merkittäviä riskejä. Tämän lisäksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista ei ole kyetty ratkaisemaan aukottomasti missään päin maailmaa.
Suomessa loppusijoitus on suunniteltu toteutettavaksi sijoittamalla ydinjäte kapseleissa Eurajoen Olkiluotoon louhittavaan syvään luolastoon. Muitakin paikkakuntia on ollut soveltuvuustutkimuksen kohteena.
Fukushiman ja Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudet aiheutuivat eri syistä. Kummankaan ei pitänyt olla mahdollinen, mutta silti ne tapahtuivat.
Fukushiman onnettomuus oli seurausta luonnonmullistuksesta, Tsernobylin onnettomuus puolestaan aiheutui asiantuntemattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Laitoksessa tehtiin koe, joka oli nimenomaan kielletty sen käyttömääräyksissä. Se aiheutti räjähdyksiä ja lukuisia tulipaloja. Kun laitoksessa ei ollut suojarakennuksia, korkeapaineiset radioaktiiviset kaasut ja hiukkaset pääsivät ilmaan ja kulkeutuivat ympäri Eurooppaa Suomea myöten.
Venäjän tiedeakatemian mukaan jopa 210 000 ihmistä on kuollut ennenaikaisesti Tsernobylin onnettomuuden vuoksi. Suurempia ja pienempiäkin lukuja on esitetty. Japanissa sattuneen onnettomuuden lopulliset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa.
Nyt ympäri maailmaa kysellään, voisiko tällaista tapahtua myös muualla? Kaikki on tietysti mahdollista. Erityisesti luonnonmullistusten edessä olemme usein voimattomia, mutta myös inhimillisten virheiden mahdollisuus on aina huomioitava turvallisuusriskejä arvioitaessa.
Monet maat Euroopassakin ovat havahtuneet Japanin onnettomuuden seurauksena pohtimaan omien voimalaitostensa turvallisuutta ja kiirehtimään pitkän aikavälin päätöksiään siitä luopumisesta. Näin ovat menetelleet muun muassa Saksa ja Sveitsi.
Eduskunta teki viime kesänä periaatepäätöksen kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Lupailtu 0-1 -ratkaisu osoittautui yllättäen .tsoukiksi.. Lisäksi rakenteilla on jo Olkiluoto-3, jonka toteuttamisessa on ilmennyt monenlaisia ongelmia. Myös Loviisan kaksi reaktoria haluttaisiin korvata uusilla. Ratkaisujen myötä Suomesta tulisi merkittävä ydinsähkön viejä.
Myös Suomessa on nyt pohdinnan paikka, haluammeko todella näin paljon uutta ydinvoimaa, vai voisimmeko löytää ratkaisuja bioenergian lisäämisen, uuteen teknologiaan siirtymisen ja energiansäästämisen myötä. Yhtään uutta rakennuslupaa ei ole vielä myönnetty.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri ja ministerin erityisavustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.