Matti Vanhasen hallitus käynnisti keväällä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Siihen liittyy suuri tulevaisuuden haaste, miten turvata pitkällä aikavälillä kunnalliset peruspalvelut koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Kyse on ennen muuta palveluiden tuottamistapojen monipuolistamisesta, sekä niiden järjestämiseen tarvittavasta väestöpohjasta.
Nyt käytävässä kuntakeskustelussa, erityisesti kuntarakenne on ollut suurin puheenaihe. Tärkeämpää olisi käydä keskustelua palveluiden tuottamistavoista ja niihin liittyvistä periaatteista. Palveluiden tuottamista on syytä pohtia myös siinä valossa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana jää kuntatyöntekijöistä eläkkeelle noin 140 000 henkilöä. Tämä tarjoaa oivallisen tilaisuuden käydä keskustelua siitä miten yrittäjyyteen pohjautuvaa palvelutuotantoa voidaan nopeasti kehittää, ja miten palveluiden tilaaminen ja tuottaminen voidaan eriyttää ja tehdä tilaa kustannuksia alentavalle kilpailulle.
Vaikka yhä useammassa kunnassa talous on alijäämäinen ja kriisiytymässä, on keskusta sitoutunut hallitusohjelmassaan vakaaseen ja pitkäjänteiseen kuntapolitiikkaan. Lupasimme viime eduskuntavaaleissa muutosta aiempaan menoon ja kaikessa oleellisessa näin on myös käynyt. Verotulomenetykset on korvattu täysimääräisesti, indeksikorotukset tehty aiempaa suurempina, peruspalveluohjelma laadittu yhteistyössä kuntakentän kanssa ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva esitys annettu eduskunnalle. Valtionosuuksia lisätään vaalikauden aikana noin miljardi euroa.
Keskeisin haasteemme on nyt siinä, että väestön ikääntyminen luo entistä voimakkaampaa painetta palvelutarpeeseen. Pitää myös muistaa että kansantaloutemme kasvaa 2,5-3 prosentin vauhtia, kuntien kokonaismenot yli 5 prosentin vauhtia ja erikoissairaanhoidon menot lähes 8 prosentin vauhtia. Nyt on siis korkea aika selvittää palveluiden tuottamis- ja järjestämistavat. Jos jäämme vain odottavalle kannalle, niin tämä johtaa kestämättömään tilanteeseen.
Nyt on vaikuttamisen aika kun käydään kunta- ja palvelurakennekeskustelua. Haluan omalta osaltani nostaa muutamia seikkoja, pohdittaessa uudistuksen sisältöä.
Ensimmäisenä nostan esiin uudistuksen ytimeen kuuluvan tietotekniikan monipuolisemman hyödyntämisen palvelujärjestelmässä. Julkihallinnon verkkopalvelua on yhteensovitettava ja turhia rajalinjoja karsittava, ei pelkästään kuntien kesken, vaan niiden lisäksi myös valtion ja alueiden kesken.
Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteentoimivuutta tulee parantaa.
Kolmanneksi lähipalveluiden tuottamisen vastuun tulee säilyä kunnissa.
Neljänneksi suuruuden tavoittelun ja ihannoinnin sijasta on muistettava että kuntien yhteistyö, liittoutumat ja yhteenliittymät syntyvät luontaisen prosessin kautta. Huomio on kiinnitettävä laadukkaisiin palveluprosesseihin.
Viidenneksi verotusoikeus tulisi säilyttää peruskunnissa, jota voitaisiin täydentää entistä selkeämmillä kehittämistyön ja elinkeinopolitiikan kannustimilla ja oikeudenmukaisella tasausjärjestelmällä.
Kuudenneksi tulisi lisätä kilpailua myös julkisten palveluiden tuottamisessa. Tästä esimerkkinä voisi ottaa esille hankintaosaamisen vahvistamisen.
Seitsemäntenä paikallisdemokratiaa tulee pitää vahvana. Se on osa paikallista identiteettiä, joka vahvistaa tasapainoista ja ehyttä yhteiskuntakehitystä.
Sisäasiainministeriö vastaa kunta- ja palvelurakennehankkeen kenttäkierroksesta. Keski-Suomessa kuntien tulevaisuuden malleista keskustellaan tiistaina 18.10. Jyväskylässä. Tilaisuudessa on mukana keskeisiä kunnallisia ja maakunnallisia päättäjiä ja virkamiehiä. Rohkaisen kaikkia osallistumaan ja tekemään selventäviä kysymyksiä ja antamaan palautetta hankkeen valmistelijoille ennakkoluulottomuuden ja yhteistyön hengessä.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.