Abiturientit ovat juuri päättämässä koulunsa ja valmistautumassa elämänsä tähän asti kovimpaan urakkaan - ylioppilaskirjoituksiin. Abiturientin ja lukion suorittaneen seuraava vaihe on miettiä mihin opiskelemaan.
Lopullisen opiskelupaikan löytäminen vie nuorilta jopa kolme vuotta. Nämä vuodet ovat nuorelle hyvin ahdistavia ja taloudellisesti raskaita. Yhtenä syynä tähän on jäykät asetus- ja lainsäädännölliset seikat. Esimerkiksi ruotsin kielen ja reaalin kehittämistä on vatvottu jo kymmenen vuotta eikä tuloksia ole vieläkään saatu. Myös opiskelupaikan pakkohakujärjestelmästä on nuorilla negatiivia kokemuksia.
Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen yhteistyö ei suju saumattomasti. Mielestäni lukioiden, avoimen yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi nykyistä systemaattisemmin ja koordinoidummin huolehtia opiskelijoiden jatkokoulutuksesta. Tavoitteena tulee olla, että jokaiselle lukiolaiselle taataan kullekin yksilölle soveltuvin opiskelupaikka.
Keski-Suomen oppilaitosten ja yritysten tulisi saada aikaan nykyistä toimivampi ja kattavampi yhteistyö. Ammatillisissa oppilaitoksissa koulutuksen ja työelämän yhteistyössä on jo edistytty merkittävästi. Esimerkkinä viimeviikkoiset Taitaja 2003 ja Next Step -messut.
Valtion opintotukijärjestelmä on saatava nykyistä joustavammaksi. Opintorahaa tulee korottaa ja asumislisä ympärivuotistaa, jotta opiskelijat voivat niin halutessaan keskittyä päätoimisesti opiskelemaan. Myös avoimen yliopiston opiskelijoiden asemaa tulee parantaa siten, että itsensä kehittäminen ei ole esteenä työttömyystilanteessa tuen saamiselle. Tämä asia on ollut esillä myös eduskunnassa ja on osoittautunut, että tilanne vaihtelee suuresti eri työvoimapiireissä.
Tutkimusten mukaan työpaikan saamisessa on ratkaisevaa jo opiskeluaikana saatu kontakti tuleviin työnantajiin. Jyväskylässä opiskelee lähes 30 000 nuorta. Tämä on suuri mahdollisuus Jyväskylän seudun yrityksille, joiden tulisi luoda yhdessä ammatillisen oppilaitoksen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa monipuolinen harjoittelujärjestelmä.
Eräitä pilottiratkaisuja (harjoitteluseteli) uuden tyyppisestä harjoittelujärjestelmästä onkin jo luotu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Tulokset kokeilusta ovat olleet hyviä. Harjoittelusetelijärjestelmä, jossa työnantajalle harjoittelijan ottaminen tehdään paperityön osalta helpoksi ja taloudellisesti osittain tuetuksi, tuleekin ottaa pikaisesti käyttöön.
Eduskunnan tulee huolehtia siitä, että jokaisella nuorella on joko opiskelu- tai työpaikka. Työnantajia täytyy tukea taloudellisesti luotavassa harjoittelujärjestelmässä, mutta tukijärjestelmä täytyy tehdä nykykäytäntöä huomattavasti yksinkertaisemmaksi. Monilla alueilla on jo nyt työvoimapula.
Työpaikan lisäksi myös kohtuuhintainen asunto on nuorten kannalta tärkeä. Tässä ovat avainasemassa seutukunnan päättäjät, jotka tonttipolitiikalla ja tonttien hinnalla voivat ratkaisevasti vaikuttaa siihen, mille tasolle seutukunnan asuntojen hinta kiinnittyy. Osaajien lisäksi, kulttuuri, toimiva lastenhoito ja hyvät koulut lapsille sekä edulliset asunnot ovat seutukunnan tärkeimmät kilpailutekijät.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.