Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Rkp:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam ovat irrottautuneet hallitusohjelmaan kirjatulta linjaukselta, jonka mukaan "Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan maanpuolustukseen, jonka oleellinen osa on yleinen asevelvollisuus." Kaksikon lausunnot ovat aiheuttaneet kansalaisten keskuudessa epäselvyyttä siitä, mikä Suomen linja todella on.
Jaakonsaaren johtaman ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta Nato-jäsenyyttä pidettiin "todellisena vaihtoehtona", kun selonteossa Natosta puhuttiin "mahdollisuutena". Lisäksi valiokunta tyytyi kompromissiratkaisuna vain toteamaan, että selonteon mukaan Suomen puolustusratkaisu perustuu "sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn".
Kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Jaakonsaari kertoi näkemyksenään, että liittoutumattomuutta ei haluttu kirjata valiokunnan omana kannanottona siksi, että haluttiin välttää keskustelua, joka ei johda mihinkään. Jaakonsaari määritteli itse Suomen aseman niin, että "Suomi on liittynyt EU:n turvallisuusyhteisöön". Näin julkisuudessa syntyi tulkinta, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ei halua enää itse luonnehtia Suomea "sotilaallisesti liittoutumattomaksi", vaikka keskustan puolesta selonteon linjauksiin pohjautuvan ehdotuksen pois vetänyt Eero Lankia (kesk.) nimenomaisesti toivoi, ettei "kompromissiratkaisua" tulkittaisi selonteon vastaisesti.
Enestam puolestaan perusti näkemyksensä (HS 4.12.2004) EU:n perustuslaillisen sopimuksen turvatakuulausekkeeseen. Enestamia on muistutettava, ettei EU:n perustuslaki ole astunut vielä voimaan, eikä näin tule todennäköisesti tapahtumaankaan muutamien jäsenmaiden vastahakoisuuden vuoksi. Lisäksi on muistettava, mitä turvatakuulausekkeeseen on kirjattu: "Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luonteeseen." Turvatakuulauseke ei siis aseta kyseenalaiseksi Suomen liittoutumattomuutta.
Väittämällä, että Suomi on jo luopunut liittoutumattomuudestaan, Jaakonsaari ja Enestam pyrkivät madaltamaan kynnystä Suomen rauhanturvalain muuttamiseksi siten, että mekin voisimme osallistua EU:n taisteluosastoihin ilman YK:n tai Ety-järjestön mandaattia. Jos tällainen muutos tehtäisiin, kynnys osallistua tulevaisuudessa myös vieläkin vaativimpiin Naton nopean toiminnan joukkojen operaatioihin ja sitä kautta jopa Nato-jäsenyyteen madaltuisi. Tällöin Suomesta voitaisiin todellakin puhua liittoutuneena maana.
En pidä Suomen turvallisuuden kannalta suotavana, että liittoutuisimme sotilaallisesti sen enempää EU:n kuin Natonkaan puitteissa. Liittoutuminen ei vahvistaisi turvallisuuttamme, joka saattaisi pikemminkin heikentyä terrorismin uhan kasvun myötä. Suomen liittoutumattomuuden kannalta nykyisen rauhanturvalain edellyttämän YK-mandaatin säilyttäminen onkin suorastaan välttämätöntä - tämä olkoon Suomen osallistumista koskeva kansallinen varauma, jonka etukäteen ilmoitamme.
Mielestäni hallituspuolueen riveistä tulevan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituspuolueen puheenjohtajan tulisi pitäytyä siinä, mistä hallitusohjelmassa ja tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on sovittu. Jos peruslinjauksia halutaan muuttaa, tulisi keskustelut käydä hallituspuolueiden sisällä, eikä julkisuudessa.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
(kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.