Uudenmaan liiton tuoreissa kaavailuissa maakunta saisi 430 000 uutta asukasta ja 250 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Kehitys perustuisi sekä maan sisäiseen muuttoliikkeeseen että maahanmuuttoon.
Papereissa ei pohdita, mitä tämän skenaarion toteutuminen merkitsisi muulle Suomelle. On selvää, että tällainen väestökehitys edellyttäisi jälleen muun muassa satojen miljoonien eurojen uusia liikenneinvestointeja pääkaupunkiseudulle. Muualle jäisi tarjolle vain murusia.
Keskittymiskehitys on ollut jo viime vuosina huimaa. Maakuntien sisällä väestö ja uudet työpaikat ovat keskittyneet maakuntakeskuksiin. Maakunnista ulospäin muuttoliike on suuntautunut lähinnä pääkaupunkiseudulle. Maaseutukunnat ovat tyhjentyneet.
Sen sijaan, että valtiovalta olisi pyrkinyt ehkäisemään tätä kehitystä, se on päinvastoin nopeuttanut sitä omilla toimenpiteillään osana valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa.
Pihtiputaan entinen kunnanjohtaja Erkki Nikkilä kirjoitti jo 9.3.2008 Keskisuomalaisessa omista kokemuksistaan. Silloin yhdeksän vuotta kestäneen kunnanjohtajuutensa aikana oli teiden kunnossapito laskenut, poliisin virat lakkautettu, kihlakunnanoikeuden istuntopaikka siirretty ja verotoimisto suljettu. Lähipalvelut olivat poissa.
Monessa muussakin kunnassa on käynyt samoin. Tällä vauhdilla loputkin palvelut katoavat muutamassa vuodessa ja asutus keskittyy kirkonkyliin. Haja-asutusalueille jäävät vain ne maatilat, jotka ovat kyenneet säilyttämään kilpailukykynsä kovassa EU-kilpailussa. Pien- ja perhetilat jäävät historiaan. Valmis infrastruktuuri uhkaa jäädä käyttämättömäksi.
Tällaisessa kehityksessä ei ole ollut, eikä ole, mitään järkeä.
Nyt on käytävä taisteluun maaseudun ja maakuntien työllisyyskehityksen parantamiseksi. Nuoria ei saa päästää syrjäytymään, vaan heidät on saatava pikaisesti kiinni työelämään.
Valtiolta tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä, jotta koko Suomi voidaan pitää edelleen asuttuna. EU on saatava ymmärtämään nykyistä paremmin erityisolosuhteemme. Tämä koskee sekä maatalous- että aluepolitiikkaa.
Uudellemaalle kaavaillut työpaikat on ohjattava muualle Suomeen. Tähän on perusteensa, sillä maakunnissa on tarjolla asuntoja ja viihtyisiä elinympäristöjä erityisesti lapsiperheille huomattavasti pääkaupunkiseutua edullisemmin, jossa hintakehitys on jo karannut käsistä. Yritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettava sekä verotuksellisin että byrokratian karsimiseen tähtäävin toimenpitein. Suomalaisen maaseudun kilpailukykyä on parannettava tekemällä siitä haluttu yritysympäristö alentamalla ja porrastamalla työnantajamaksuja.
Perustienpitoon, alemman asteisen tieverkon ylläpitämiseen ja uusiin liikennehankkeisiin on osoitettava tarvittavat määrärahat. Nopea sadan megan laajakaistayhteys on ulotettava luvatusti koko maahan.
Tämä kaikki olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri ja ministerin erityisavustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.