Julkaistu Suomenmaassa 10.12.1999, Etelä-Saimaassa 13.12.1999, Karjalan Maassa 16.12.1999, Keskisuomalaisessa 30.12.1999 ja Jylkkärissä 25.1.2000.


Asumislisän uudistaminen jäi puolitiehen

Asumislisän uudistaminen jäi puolitiehen Eduskunta äänesti viime lauantaina 4.12. opintotuen asumislisän ympärivuotistamisesta Ossi Korteniemen keskustan eduskuntaryhmän puolesta tekemästä ehdotuksesta.

Ehdotus perustui viime vuonna valmistuneeseen ns. Opas-työryhmän mietintöön, jossa ehdotettiin kaikkien lapsettomien opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin, asumislisän korvausprosentin nostamista 67:stä 80:een prosenttiin sekä asumislisän ympärivuotistamista. Tämän uudistuksen laskettiin olevan kustannusneutraali.

Asiaa käsitelleessä sivistysvaliokunnassa vallitsi yksimielisyys kahdesta ensin mainitusta tavoitteesta, vaikka hallitus esitti 130 Mmk:n leikkausten toivossa asumislisän korottamista vain 70:een prosenttiin. Ympärivuotistamista kannatti vain keskustan valiokuntaryhmä.

Keskustan ehdotuksen mukaan opiskelijoiden tulisi olla oikeutettuja asumislisään myös niinä kuukausina, joina he eivät opiskele päätoimisesti. Ehdotuksen mukaan asumislisä pitäisi ympärivuotistaa samanaikaisesti, kun asumislisän korotus astuu voimaan eli 1.5.2000.

Eduskunta hylkäsi tämän ehdotuksen äänin 122-58. Äänestyksestä oli poissa 19 edustajaa. Asumislisän ympärivuotistaminen kaatui hallituspuolueiden kansanedustajien vastarintaan.

Päätös tarkoittaa sitä, että Opas-työryhmän esittämän kokonaisuudistuksen toteuttaminen jää pahasti puolitiehen. Opiskelijoiden asumistukijärjestelmää kehitetään nyt vain osittain parempaan suuntaan. Monien opiskelijoiden kohdalla tukitaso heikentyy uudistuksen myötä.

Kun kaikki yleistä asumistukea saavat lapsettomat opiskelijat siirretään opintotuen asumislisän piiriin, he menettävät asumistuen niiltä kuukausilta, joina eivät opiskele. Lisäksi he joutuvat saman 1275 mk:n vuokrakaton piiriin, jossa muut opiskelijat ovat tähän saakka olleet.

Koska monet opiskelijat joutuvat hankkimaan asuntonsa kalliilla hinnalla vapailta markkinoilta halpojen opiskelija-asuntojen riittämättömyyden vuoksi, on tämä vuokrakatto asumislisän korotuksesta huolimatta liian alhainen. Myös tähän olisi uudistuksessa tullut puuttua.

Tätä taustaa vasten on ollut hämmästyttävää havaita, kuinka monet hallituspuolueiden edustajat ovat pitäneet suurena saavutuksena asumislisän korottamista, vaikka he äänestivät opiskelijoiden kannalta mielestäni merkittävämpää uudistusta - ja omia vaalilupauksiaan - vastaan.

Asumislisä on toki mahdollista ympärivuotistaa myöhemminkin, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että eri asumistukijärjestelmien ylläpitäminen ei ole ylipäätään tarpeellista.

Mielestäni paras ratkaisu olisikin se, että kaikki opiskelijat siirrettäisiin yleisen asumistuen piiriin ja koko asumislisäjärjestelmä lakkautettaisiin. Tällöin opiskelijoiden tukitaso ympärivuotistuisi automaattisesti ja nousisi ilman vuokrakattoa samaksi kuin muiden tukeen oikeutettujen kansalaisten - 80 prosenttiin kohtuulliseksi katsotuista asumiskustannuksista.

Tämän mallin toteuttaminen edellyttää tietysti myös nykyisen byrokraattisen yleisen asumistukijärjestelmän uudistamista ajan henkeä paremmin vastaavaksi. Tässä suhteessa on syytä ottaa oppia nykyisen asumislisäjärjestelmän yksinkertaisuudesta.

PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
Jyväskylä