Korpilahden kunnassa heränneeseen halukkuuteen liittyä Jyväskylän kaupunkiin liittyy monia väärinkäsityksiä.
Ensinnäkään, hallitus ei ole edellyttänyt kuntaliitoksia, kuten korpilahtelaisten kunnanhallituksen jäsenten ja valtuutettujen allekirjoittamassa vetoomuksessa todetaan, eikä niin tulla tekemään jatkossakaan. Toiseksi, pinta-alaltaan paljon Jyväskylää suurempi Korpilahti ei muodostaisi luontevaa "kaupunginosaa".
Olen selvittänyt hankkeen toteuttamismahdollisuudet perinpohjaisesti. Kunta- ja alueministeri Hannes Mannisen mukaan liitos Jyväskylän ja Korpilahden välillä ei ole mahdollinen, koska niillä ei ole yhteistä rajaa, eikä sitä ole myöskään syytä luoda keinotekoisesti yksittäisillä kyläliitoksilla.
Uhka valtion liitoskunnille maksamien porkkanarahojen loppumisesta on saanut aikaan eri puolilla maata noin sata esiselvitys- tai liitoshanketta. Ainakin osa näistä hankkeista on huonosti harkittuja.
Mielestä tämä osoittaa, että oli virhe lähteä toteuttamaan kunta- ja palvelurakennehanketta ilman laajempaa valmistelua ohi hallitusohjelman, koska lopputuloksesta ei näytä olevan kenelläkään varmuutta.
Kuntaliitoksia voidaan toki tehdä, jos siitä on selvästi etua. Yhdistymiset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmaa, miten julkiset palvelut toteutetaan ja rahoitetaan. Kalleimpien palvelujen varmistamiseksi tarvitaan isompia alueita. Esimerkiksi Kainuun mallissa on kyetty merkittäviin säästöihin. Tätä toimivaksi osoittautunutta mallia voitaisiin kokeilla muuallakin maassa ennen peruuttamattomien ratkaisujen tekemistä.
PETRI NEITTAANMÄKI (kesk.)
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.